Ammattiopisto Spesiassa opiskelijat saavat ympärilleen joukon ohjaajia, avustajia, opettajia ja muita erityisopetuksen ja vaativan erityisen tuen ammattilaisia. Duunitori kävi selvittämässä, millaista on moniammatillisen tiimin arki nuorten kanssa?
Tämä artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastatteluiden pohjalta yhteistyössä ammattiopisto Spesian kanssa.
Katso Spesian avoimet työpaikat »
Viittomakielen ohjaaja, moottoriurheilua harrastava rakennusalan yrittäjä ja historiasta intoileva nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Pöydän ääressä istuvalta kolmikolta löytyy monenlaista taustaa, mutta yksi suuri yhdistävä tekijä.
Vivian, Vesa ja Tom auttavat työssään sellaisia nuoria ja aikuisia, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea opintoihinsa. Joillakin tuen tarve liittyy fyysisiin rajoitteisiin, toisilla oppimisvaikeuksiin tai esimerkiksi sosiaalisiin haasteisiin.
Nyt he kertovat ohjaajan, opettajan ja koulunkäyntiavustajan näkökulmista, mikä on heille työssään todella tärkeintä.
Vesa opettaa samoja taitoja, jotka hän oppi omalta isältään
Järvenpäässä auto- ja pienkoneosaston vastuuopettajana työskentelevälle Vesa Eemolalle oman työn merkitys on selvä.
”Saan olla vaikuttamassa nuorten tulevaisuuteen ja siihen, miten he työllistyvät täältä meiltä lähtiessään”, Vesa tiivistää.
Omien sanojensa mukaan Vesa on unelmaduunissa. Sen lisäksi, että Vesa tietää tekevänsä tärkeää työtä, hän on onnistunut yhdistämään päivätyöhön rakkaan harrastuksensa. Vesa on nimittäin jo pienestä pojasta lähtien opetellut isänsä ja isoveljensä kanssa erilaisten koneiden ja menopelien korjauksia kodin autotallissa.
”On hienoa päästä jakamaan niitä samoja taitoja, joita olen itse saanut. Kaikilla ei ole ollut samaa mahdollisuutta”, Vesa pohtii.
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa toimiminen on myös haastavaa. Erilaisista oppimisen vaikeuksista ja muista diagnooseista johtuen opiskelijat eivät ole aina kovin vastaanottavaisia oppimistilanteille.
”Jossain vaiheessa se muuri kaikilla kuitenkin murtuu. Silloin vastaanotin aukeaa eri tavalla ja oppiminen alkaa”, Vesa kuvailee.
Yhteisiä onnistumisen hetkiä opiskelijan kanssa
Ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Spesiassa järjestetään VALMA- ja TELMA-koulutuksia. Näissä opiskelijaa valmennetaan kohti tutkintotavoitteista koulutusta tai itsenäistä elämää ja työtä varten.
Opintopolun tavoitteet ovat aina opiskelijasta itsestään lähtöisin.
Kotkassa ohjaajana työskentelevä Tom Färm on läsnä opiskelijan arjessa harjoittelemassa niitä asioita, jotka auttavat nuorta parhaiten eteenpäin.
Tomin mielestä parasta on seurata omien opiskelijoiden kehitystä. Pienistä kehitysaskeleista muodostuu suuria, molemminpuolisia onnistumisen hetkiä.
Erään opiskelijan kanssa Tom harjoitteli bussilla liikkumista. Nuorelle mahdottomalta tuntunutta ajatusta lähestyttiin tutustumalla ensin rauhassa aikatauluihin, sitten kävelemällä bussipysäkille. Lopulta hypättiin yhden pysäkinvälin ajaksi kyytiin.
”Pian hän jo sanoi minulle, että Tomppa, ei sun tarvitse tulla mukaan. Silloin tajusin, että nyt olen onnistunut”, Tom sanoo hymyillen.
Avustaja on opiskelijan oma asiantuntija
Eniten tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on opinnoissaan oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Näissä tilanteissa mietitään yhdessä, minkä avustajan ammattitaito sopisi juuri kyseiselle opiskelijalle parhaiten.
Viittomakielen ohjaajaksi valmistunut Vivian Kallio aloitti Turun Spesiassa koulunkäyntiavustajana puolitoista vuotta sitten. Hän pystyy auttamaan erityisesti sellaisia nuoria, jotka käyttävät kommunikointiin viittomia, tablettia tai muita apuvälineitä.
Vivian pitää työnsä monipuolisuudesta. Omatoimista elämää harjoitellaan niin koulussa, kotona kuin työharjoittelussakin. Juuri edellisviikolla lähikaupan tuotteet hyllytettiin opiskelijan kanssa niin tarkkaan järjestykseen, ettei ennen ole nähtykään, Vivian kertoo iloisesti nauraen.
”Kaikista mukavimpia ovat sellaiset arkiset päivät, kun imuroidaan ja tehdään vaikka lämpimiä voileipiä”, Vivian sanoo.
Kaikki ryhmän opiskelijat tulevat Vivianille lukuvuoden aika hyvin tutuksi, mutta erityisen läheinen suhde muodostuu tietenkin oman opiskelijan kanssa.
”Minusta tulee tavallaan sen oman opiskelijan asiantuntija. Me tehdään niin tiivistä yhteistyötä, että se on kuin perheenjäsenen opiskelupolkua seuraisi”, Vivian sanoo.
Spesiassa työtä tehdään pienissä ryhmissä, suurella sydämellä
Kokoonnumme vielä Vivianin, Tomin ja Vesan kanssa juttelemaan yhdessä siitä, mikä on heille työssä ja siinä onnistumisessa tärkeää. Kaksi asiaa nousee yli muiden.
Riittävä ohjaavan henkilöstön määrä on ykkösjuttu niin avustajan, ohjaajan kuin opettajankin mielestä. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tarvitsevat paljon erilaista osaamista ja ammattilaisia ympärilleen. Esimerkiksi Vivianin kahdeksan opiskelijan ryhmässä on kolme koulunkäyntiavustajaa, kaksi ohjaajaa ja opettaja.
”Pienet ryhmät tuovat opettajan työhön mielekkyyttä. Pystyn keskittymään opiskelijaan ihan eri tavalla kuin jos heitä olisi vaikka ryhmässä 25”, Vesa sanoo.
Toinen kolmikolle ehdoton juttu on toisiaan tukeva moniammatillinen työyhteisö, jossa työtä tehdään tasavertaisena tiiminä.
”Meillä on sellainen periaate, että me ollaan siellä kaikki ihan samalla viivalla”, Vesa lisää.
Spesiassa yritetään tehdä opiskelijan siirtyminen opistosta työelämään mahdollisimman sujuvaksi niin, että nuorella olisi taitoja kulkea haluamaansa suuntaan. Tomin mieleen ovat jääneet ne kerrat, kun tutut nuoret tulevat moikkaamaan Spesiaan ja kertomaan, missä he ovat nykyään töissä tai koulussa.
”On ihanaa auttaa heitä sille polulle, mitä he haluavat elämällään tulevaisuudessa tehdä”, Vivian sanoo lopuksi.